“Team Tzemppi saapui pelastamaan tämän rapakuntoisen mamman”

Olen kolmekymppinen kahden pienen lapsen äiti, joka on jojoillut painonsa kanssa koko aikuisikänsä – se perinteinen tarina. Pääsin jo hyvään painonpudotusvauhtiin esikoisen syntymän jälkeen muutama vuosi sitten, mutta se elämäntaparemontti ei kuitenkaan pitänyt. Tuolloin paluu tulehtuneeseen työilmapiiriin vei silloin saavutetut tulokset mukanaan ja epäterveelliset elämäntavat palasivat huomaamatta. Kun aloin odottaa toista lastani, muuttui jotain stressaantuneessa mielessäni olennaisesti – tämä ei voi jatkua näin, minun on alettava pitää huolta itsestäni, arvostaa itseäni, olen sen arvoinen! Koko raskausajan psyykkasin, että kunhan kuopus on maailmassa, alkaa uusien elämäntapojen opettelu. Ja se psyykkaus tepsi, sillä onnekseni Team Tzemppi saapui pelastamaan tämän rapakuntoisen mamman vuoden 2013 alussa!

“Emänorsuna timmien ihmisten maailmaan”

Henkisesti oli erittäin suuri kynnys lähteä yleisille paikoille kuntoilemaan, emänorsuna timmien ihmisten maailmaan. Otin kuitenkin sähköpostitse yhteyttä Sannaan, joka toivotti minut lämpimästi tervetulleeksi tuolloin kohta Laitilassa avattavaan Tzemppiin. Ensimmäisen kuntosalikertani sain kokea Sannan asiantuntevassa ja kannustavassa seurassa. Voin kertoa, että hävetti suunnattomasti, kun näin iso nainen jaksoi hädin tuskin puolet painostaan puskea jalkaprässissä ylös. Sanna kuitenkin kannusti, että lihakset kehittyvät nopeasti, kunhan vain jaksaa treenata.

“10 viikkoa kurinalaista ruokavaliota ja aktiivista liikuntaa pelotti”

Aloin käydä omatoimisesti salilla, mutta painossa ei tapahtunut kuitenkaan muutoksia, vaikka kunto kohosikin pohjamudista pykälän verran korkeammalle. Tiesin, että ruokavalioni on pielessä, vaikka korjausliikkeitä sen suhteen olinkin jo alkanut itsenäisesti tehdä. Alkusyksystä 2013 huomasin, että Tzempissä alkaa Suurin Pudottaja -ryhmä. Ilmoittauduin mukaan kauhunsekaisilla fiiliksillä, sillä 10 viikkoa kurinalaista ruokavaliota ja aktiivista liikuntaa pelotti. Mielessäni pyöri paljon ajatuksia – mitä jos lipsahdan? Mitä jos painoni ei putoakaan? Miten pärjään juhlissa ja töissä kahvipöydän herkkujen äärellä?

Koitti odotettu päivä, ensimmäinen kokoontuminen. Saimme eteemme uuden ruokavalion ohjeistuksen ja tulevan liikunta-aikataulun. Ruokavalio tuli järkytyksenä, sillä sen tavoitteena oli päästä ketoosiin, hiilihydraatit siis karsittiin aivan minimiin. Ei enää leipää tai hedelmiä, maitotuotteitakin hyvin rajoitetusti. Tippa linssissä poistuin ensimmäisestä kokoontumisesta, teki mieli luovuttaa jo heti alkuunsa. Sitten kuitenkin rohkaisin mieleni ja kirjoitin taas kerran Sannalle ja purin hieman tuntojani. Sannan rohkaiseva palaute auttoi pitämään pään kylmänä ja ryhtymään taisteluun liikakiloja ja pahoinvointia vastaan.

“Ennen kuin huomasinkaan, oli viha vaihtunut rakkaudeksi”

Liikuntatunneista circuit oli ennestään tuttu, mutta spinniä en ollut aiemmin kokeillut. Ensimmäisen tunnin jälkeen vannoin, että en jalallanikaan astu spinnisaliin tuon 10 viikon jälkeen, vihasin joka hetkeä. Jotain mystistä kuitenkin tapahtui seuraavilla kerroilla ja ennen kuin huomasinkaan, oli viha vaihtunut rakkaudeksi. Eniten minua nykyään näkeekin Tzempissä pyörän selässä, kiitos erityisesti Rikulle mahtavista spinniohjelmista! Olen myös tehnyt periaatepäätöksenä kokeilla jokaista uutta lajia viidesti ennen kuin teen päätöksiä sen suhteen onko kyseinen laji oma juttuni vai ei, sillä tavalla saattaa yllättyä vielä iloisesti.

Tuon 10 viikon aikana ruokavalion noudattaminen oli ajoittain hyvinkin helppoa, toisinaan taas hieman hankalampaa. Onneksi kysyttäessä sai vinkkejä ja vaihtoehtojakin, jos joku ruoka alkoi tökkiä. Herkkujen himoaminen loppui parin ensimmäisen viikon jälkeen. Supertiukka ketoosi ei sopinut mielialalleni, mutta sekin muuttui aurinkoisemmaksi lisäämällä hieman enemmän värikkäitä kasviksia ruokavalioon. Haastavaa oli myös kuopuksen takia valvotut yöt, jotka veivät intoa ja energiaa liikkumiselta, vaikka ketoositilassa ne vähät unet olivatkin syviä. Lisäksi tunsin oloni hyvinkin voimattomaksi, kun taas monet kanssasisareni tuntuivat olevan elämänsä kunnossa. Mikä sopii yhdelle, ei välttämättä toimi toiselle. Olenkin todennut, että tuon 10 viikon jälkeen saatu ”fiksuhiilarinen” jatkoruokavalio on ollut minulle sopivampi.

“Painoa putosi 9,4 kiloa 10 viikon aikana”

Noudatin ruokavaliota suhteellisen tiukasti, liikkua olisin voinut vielä enemmän, mutta yritin kuunnella itseäni ja välttää liiallista stressaamista. Painoa putosi 9,4 kiloa tuon 10 viikon aikana, monella putosi vielä reippaasti enemmän, mutta olin itse ihan tyytyväinen tuohonkin pudotukseen. Henkisesti kova paikka oli ryhmän loppumisen ja ruokavaliomuutoksen jälkeen se, että paino nousi yhtäkkiä pari kiloa, mikä johtunee hiilihydraattien keräämästä nesteestä kehossa. Nuo kilot on onneksi jo karistettu itsenäisesti pois ja vielä vähän päällekin, joskin hitaammalla tahdilla. Välillä olen sallinut itselleni herkkuja, joskus lipsahtanut ehkä enemmänkin, mutta lipsahduksen jälkeen palannut takaisin ruotuun. Motivaatio on kova!

Henkisesti vaikeaa oli taannoin se, ettei painossa tapahtunut reiluun kuukauteen mitään muutosta. Päätin silti, etten anna periksi, itseäni varten minä tätä teen. Uskon vahvasti, että saan edelleenkin hyvää tukea Tzempin henkilökunnalta, sinne on aina mukava mennä. Ajattelin ottaa pienen kurinpalautuksen ja osallistua seuraavaan Kunnon Startti -ryhmään, josko saisi taas hieman kovempia tuloksia, kun on se ryhmäpaine ja -tsemppi hommassa mukana. Vielä on paljon pudotettavaa, mutta eipä tässä mikään kiire ole. Pääasia on, että nyt voi hyvin, ajattelee positiivisemmin ja nauttii liikkumisesta.

Suosittelen omasta puolestani erittäin lämpimästi Tzempin palveluita.

Voisikin oikeastaan sanoa: Tzemppiä kaikille!