Hellurei!
Olen Jutta, seitsemäntoista vuotias lukiolainen Eurasta. Kouluani käyn Porissa lyseon lukiossa ja muutto Poriin koulun vuoksi koittaakin syksyllä. Salilla minut tunnistaa parhaiten mahtavista jammailumuuveistani ja epämääräisestä pääni päällä olevasta harakanpesästä, jota kutsun salinutturaksi.
Tutustuin Tzemppiin ensi kertaa etsiessäni apua kuntosalilla treenailun aloitukseen. Olin omin päin treenaillut (voisi kutsua ennemmin haahuiluksi) salilla jo muutaman kuukauden ja alkuvuonna 2015 soitin Tzemppiin kysyäkseni saliohjelmaa ja ohjausta. Jani Rajala otti silloin asian hoitaakseen ja meikäläinen pääsi alkuun.
Heti alusta asti koin saavani apua tarvittaessa ja kannustusta salilla puuhailuun. Vaikka ensin ehkä hieman pelkäsin kuntosalia ja kuvittelin ihmisten arvostelevan minua, se mielikuva katosi nopeasti. Minulle Tzemppi on aina ollut mukava paikka tulla ja liikkua. Salilla ja ryhmäliikunnoissa on aina vallinnut hyvä ilmapiiri. Vaikka oma päivä olisi huono ja treenikin menisi päin honkia, tarttuu yleensä mukaan kuitenkin hyvä mieli kanssatreenaajien ja henkilökunnan ansioista.
Henkilökohtaisesti parasta Tzempissä on ollut se kaikki, mitä se on tuonut elämääni. Niistä tärkeimpänä on ehdottomasti ollut se tuki, jota olen saanut sairastuttuani ykköstyypin diabetekseen syksyllä 2015. Kokemus oli rankka ja se toi mukanaan ongelmia ruuan, itsetunnon ja yleisen hyvinvoinnin kanssa. En kokenut saavani itselleni sopivaa apua lääkäriltäni saati sairaalan ravintoterapeutilta. Maaliskuussa päätin lähteä Tzempin hyvinvointivalmennukseen, koska tiesin siellä ymmärrettävän tavoitteitani ja toiveitani. Nyt viitisen kuukautta myöhemmin painoni on normaali, olen voinut keskittyä tosissaan rakastamaani harrastukseen ja verensokeriarvoni tasaisuus ihmetytti lääkäriänikin. Sain työkalut hyvän olon ja terveyden palauttamiseen ja siitä voin olla vain suunnattoman kiitollinen.
Terveisinä niille, jotka vielä pohtivat tuonne Tzemppiin astumista voin sanoa, että kaikille löytyy jotain ja tärkeintähän on juuri löytää se liikunnan ilo! Kaikkien ei tarvitse vääntää naama punaisena haukkareita kuntosalin puolella, vaan esimerkiksi ryhmäliikunnoista löytyy valinnan varaa ja siellä voi alkujännityksissä vaikka piiloitua takariviin. Oma mielipiteeni on se, että kunhan liikkuu niin se on pääasia. Tzempissä se vaan on yleensä hauskaakin 😉

T: Jutta