”Morooo, mitä äijä?! Mitä mittä, salil menos… HÄ, SÄÄ VAI???”
Olen Juha Teikari, 47-vuotias työmaapäällikkö Proins oy:ssä, naimisissa ja kolmen tyttölapsen isä. Seitsemän vuotiaana aloitin jääkiekon pelaamisen ja olen ollut 40 vuotta erilaisissa joukkueurheilulajeissa mukana. Siitä huolimatta punttisalille meneminen on aina jäänyt välistä. Omat kaukalopallot, jääkiekot ja kaikki muut lajit jäivät itseltäni siinä vaiheessa, kun salibandyvalmentamisesta alkoi tulla vakavampi harrastus. Valmensin pitkään (14 vuotta) raumalaisen joukkueen, SalBan, miesten edustusjoukkuetta.

Työn ja harrastuksen luomien kiireiden ja paineiden vuoksi aloin viettää hyvinkin epäsäännöllistä elämää. Nälkä tuli valitettavan usein korvattua kaljalla. Lopulta tajusin töissä, että olen todella surkeassa kunnossa, niin huonossa, että en pystynyt töissä kiipeämään laivan rappusia yhtäjaksoisesti alhaalta ylös, vaan kahden kerroksen välein oli pakko pysähtyä mukamas katselemaan jotain keskeneräistä työtä tms. En vain jaksanut.Olin hokenut itselleni pitkän aikaa, että joku elämäntaparemontti pitäisi aloittaa, ottaa itseään niskasta kiinni, lopettaa juominen ja roskaruuan puputtaminen. Mitään ei kuitenkaan tapahtunut ennen kuin loppusyksyä 2017. Silloin tuli Onninen Oy:lla töissä olevan Levomäen Jarkon kanssa puheeksi, että asiakkaat viedään aina ryyppäämään ja pihville. Puhuimme Jarkon kanssa, että voisi sitä tehdä asiakkaiden kanssa jotain muutakin ja päätettiin lähteä parantamaan porukan hyvinvointia.

Tuosta ajatuksesta lähti pyörät pyörimään ja perustimme ryhmän, jonka muodostivat neljä Onnisen asiakasta ja neljä työntekijää. Erilaisista vaihtoehdoista sopivimmaksi kuntoilupaikaksi ja elämäntaparemontin sorvaajaksi valikoitui Tzemppi, koska valtaosa meistä oli Euran ympäristöstä ja osalle Tzemppi oli entuudestaan jo hyvinkin tuttu. Meille kaikille räätälöitiin paketti, jossa esimerkiksi joka perjantai on jonkinlaista ryhmäliikuntaa, kahvakuulaa, TRXää, Bodypumppia ja mitä ikinä Sanna ja Jani keksivätkään meidän päiden menoksi normaalin salitreenamisen lisäksi.

Sain kolme kuukautta aikaa orientoitua ajatukseen, että nyt alkaa se kauan hokemani elämäntaparemontti ja varsinainen työ käynnistyi 7. tammikuuta. Meille tehtiin kehokoostumusmittaukset ja lähdimme yhdessä valmentajamme kanssa rakentamaan
ohjelmia ja ruokavalioita. Itselleni ensimmäiset kerrat salilla olivat aika vaikeita. Kuulostaa ehkä leijumiselta, mutta olen aina ollut se bad guy, jota on kumarreltu. Nyt piti ruveta tekemään niin pienillä painoilla, että mietin väkisin, kehtaanko edes mennä salille jumppaamaan ”vauva”painoilla. Aluksi hävettikin sen verran paljon, että selitin kovaan ääneen, miten olkapääleikkauksen jälkeen on hyvä tehdä tällaisilla pienillä painoilla. Mitään olkapääleikkausta ei tietysti oltu tehty. Mutta joku saattoi kuulla ja saisi siten selityksen pieniin painoihin. Näin jatkui, kunnes huomasin, että ne salin isoimmatkin möröt tekivät osan treenistään ihan samanlaisilla pienillä painoilla, tajusin, että jokaisella on omat treenit ja samalla omat painot, ei siellä salilla tarvi pystyä heiluttamaan maapalloa, vaikka siinä kahvat olisikin…

Koko projektin aloittamiseen sain valtavasti apua Tzempin vetäjiltä ja Sanna ja Jani ovat todella rempseitä ja hauskoja tyyppejä! Tuntuu oikeasti siltä, että nämä kaksi ”vatipäätä” oikeasti välittävät sinusta ja juuri sinun hyvinvoinnistasi eikä vain niistä muutamasta eurosta, jotka mukanasi tuot. Ilmapiiri on hyvä ja kannustava, eikä huumorista ole pulaa. Kaikki jumppien vetäjät ovat myös hyvin ammattitaitoisia ja iloista porukkaa. Kun ”pöösönal rainerit” Sanna tai Jani ovat vetämässä treenejä, tulee varmasti tehtyä treeni kunnolla, sillä armoa ei heidän treeneissä tunneta.

Tuloksiakin on tullut. Kolmessa kuukaudessa painoni on pudonnut 9,7 kiloa, mutta samalla lihasmassaa on tullut 1,5 kiloa lisää. Kun aloitettiin, rasvaprosentti oli 24,5, nyt se on 15. Olen voinut jättää esim. nukahtamispillerit kokonaan pois ja vireystilani on TODELLAKIN aivan erilainen kuin ennen. Olen syönyt itseni kevyemmäksi, ja alkoholin käyttö on ollut minimissään. Alkuun olin 75 päivää ilman pisaraakaan alkoholia. Sitten oli tiedossa yhdet juhlat, joita ennen käytiin tietenkin keskustelu Janin kanssa. Sain ohjeet, että tarkoitus ei ole rääkätä itseään muutama kuukausi ja palata taas samoihin vanhoihin huonoihin tottumuksiin. Jos on juhlat, silloin mässätään ja otetaan vähän viinaakin, mutta se jätetään siihen iltaan.

Tämä kaikki on tuonut itselleni uuden liikuntamuodon ja elämäntyylin – ilon elämään. Ja jos 47-vuotias tenunenä pystyy näin radikaalisti muuttumaan, pystyy kuka vaan. Sen sanon, että jos olet miettinyt kuntoilun aloittamista, niin tee se nyt heti! Tzempistä saat kaiken avun ja tuen aloittamiseen. Suosittelen lämpimästi.

KIITOS TZEMPPI JA ONNINEN
-Juha

Ennen ja jälkeen