TERVEHDYS!!
PIENI ALUSTUS (VAROITUS):

Jos olet äidinkielen opettaja, niin älä lue alla olevaa tekstiä, koska allekirjoittanut on nukkunut KAIKKI äidinkielen tunnit..Mulla ei siis ole hajuakaan mihin väliin kuuluisi laittaa esim. pilkkuja, joten ripottelin niitä sopivasti sinne ja tänne 🙂

KUKA MÄÄ OLEN?
Olen 41-vuotias miehenalku Eurasta joka kantaa nimeä Salosen Tomi. Paremmin minut ehkä tunnetaan näillä leveysasteilla lempinimestä Läski. Olen töissä suomen Euromaster oy:ssä jossa toimin Euran pisteen päällikkönä eli toimenkuvaani kuuluu siivoamista, paperin pyörittelyä, myyntityötä sekä renkaiden asennusta laidasta laitaan. Perheeseen kuuluu avovaimo, tytär ja koira.

URHEILUTAUSTAA
Olen harrastanut urheilua säännöllisesti eri muodoissa n. 35 vuotta, eli liikunta on ollut, ja on edelleen jonkinnäköinen elämäntapa. Pikkupoikana pelasin pesäpalloa, yleisurheilin ja hiihdin. Teini-iässä aloitin salibandyn peluun Euran Raikussa johon perustettiin silloin salibandyjaosto. Raikusta siirryin pelaamaan hetkeksi Huittisten rupusakkkiin (on muuten oikeesti seuran nimi), mistä siirryin muistaakseni vuoden pelailun jälkeen Säkylän Karhukoplaan. Karhukoplassa pelatessani aloin salibandyn kesätreeniksi käymään jalkapalloharjoituksissa silloin jalkapallon 3-divisioonaa pelanneen Euran heittopussien kanssa. Heittopussien kanssa, kun olin jonkin aikaa treenaillut niin minulta kysyttiin että, olisiko kiinnostusta tulla oikeen peleihin mukaan? No ajattelin että miksipä ei kun se jalkapallotouhuhan oli oikeestaan pirun kivaa , Ja siitä sitten lähtikin oikeestaan ilman minkäänlaista kokemusta ”pallon pomputtelusta” liikkeelle jalkapallo ”urani”. Pelasin parisen vuotta heittopussien mukana futista jonka jälkeen siirryin Euran pallon edustusjoukkueen riveihin jossa pelasin (ehkä) vuoteen 2012 saakka. Jalkapallon peluuta olisin mielelläni jatkanut pidempäänkin mutta lonkat ja polvet käskivät yön pimeydessä lopettamaan… Salibandyn peluun taisin lopettaa kun olin pelannut Eupassa jonkun vuoden. (Vuosiluvuista ja peliurien kestoista ei ole oikeen mitään käryä, mutta ihmekkös tuo, kun en tahdo oikeen muistaa eilisiäkään asioita..)

KUNTOSALI TREENI
Eka kosketus kuntosalitreeniin oli ammattikoulun ekana vuonna kun luokkakaverini houkutteli minut mikolanmäkeen ”mallan” salille. Oli hieno paikka nuorelle miehelle päästä treenaamaan muutaman vuoden vanhempien, silloisten(ja miksei nykyistenkin..) euran kurkojen eli mm. Pihlavan, Rasinmäen veljesten, Lindenin, Muntilan, Hakalan ym..kanssa 😉 Oi niitä aikoja..ja iso kiitos lapsuuteni sankareille ;-), sillä niistä ajoista syttyi kipinä kuntosali/voimaharjoitteluun joka on siittä saakka ollut vahvasti mukana tukemassa aktiiviaikojeni futis- ja salibandytreeniä.

ENSIKOSKETUS TZEMPPIIN
Futiksen lopetettuani, rupesin käymään aktiivisemmin kuntosalilla jo pari vuotta aijemmin aloittamani harrastelätkän rinnalla (jostain syystä lätkän pelaaminen ei käy lonkkien ja polvien ”päälle” lainkaan niin paljon kuin juokseminen). Rajalan Jani houkutteli minut tutustumaan Tzemppiin muistaakseni alkuvuonna 2013, mutta tälläisen köyliöläisen juntin eka ajatus oli, et ”ei saat…mää en mihinkä näyteikkunal keskelle kylää voi men reenaamaan, liian fiiniä porukkaa mun makuuni..jne.” mutta toukokuussa 2013 päätin ottaa kutsusta vaarin ja astelin ovesta sisään. Ja onneksi menin, koska ennakkoluuloni oli täysin väärä sillä Tzempissä käy treenaajia ihan laidasta laitaan..On kilpaurheilijaa, omaksi ilokseen tosissaan treenaajaa, ihan vaan omaksi ilokseen treenaajaa ja löytyy myöskin laitteisiin nojailijaa ;-). Ja mikäli painojen heiluttelu ei kiinnosta, niin Tzempin seinien sisältä löytyy jumppaa moneen lähtöön, eli ei muuta kuin tutustumaan. Henkilökunta tzempissä on ammattitaitoista ja apua saa aina kun kysyy. Myöskin HUUMORINTAJUA löytyy, mistä saa ainakin minulta ison plussan.

NO MITÄ ÄIJÄ NYKYÄÄN
Nykyään oma treenaaminen on enemmänkin sellaista jonkinlaisessa kunnossa pysymisen yrittämistä ja näin ollen kuntosalilla heiluminen on enemmänkin sellaista mukavuus alueella pysymistä, Ainoastaan satunnaisesti (kun olen unohtanut ottaa lääkkeeni) tulee rääkättyä itseään hiukan enemmän;-) On nuorempana tullut sen verran itseä rääkättyä että ei vaan enää kauheesti jaksa 🙂 Tosin jääkiekon parissa saattaa syke välillä nousta sen verran että tulee jopa hiki pintaan 😉 Nykyisin pyrin käymään kuntosalilla ja jäällä molemmissa kolmisen kertaa viikossa , eli kuntoiltua tulee viikon aikana ihan sopivasti, mutta aikaa jää myöskin huilaamiseen ja ”rentoutumiseen” mitä pidän myöskin tärkeänä hyvinvoinnin kannalta 😉

Tzemppiä kaikille treeneihin eli näihin kuviin ja tunnelmiin!

-Läski-